Kiitos sinulle anonyymi joka kommentoit kirjoitukseeni Minimalistin mummola ja kerroit kirjasta. Kävin hakemassa kirjan tänään Akateemisesta, kaksi oli jäljellä. Lueskelin kirjaa hetken Stoccan aulassa kun imetin ja tähän kirjaan tuli omistamisen pakko. Kirjassa puhutaan niistä huonekaluista mitä lehtijutussa on ja kirjoittajan tyyli muutenkin on minulle sopiva. Pidän kun kirjoitetaan oikeasta elämästä. Pääsin takastulomatkalla bussissa sivulle 48.
Matka alkoi muutenkin miellyttävästi. Bussissa oli tuttu ihminen nurkilta, joka ei tiennyt odotuksestani. Kun hyppäsin bussista, olkapäähäni tartuttiin ja vanhempi, tyylikäs rouva tuli kysymään että mihin olette muuttaneet? Seurasin sinua ja lapsiasi kun asuitte vanhassa osoitteessasi ja ihailin teitä suuresti. Tuli hyvä mieli. Ei me kauas muutettu, puolitoistakilomteriä eteenpäin. Toivottavasti tavataan jatkossakin. Siskon kanssa kahvit Waynessa, kirjanhaku ja takasin tullessa Kaivokadulla tarttuneet 5e kesäkengät löytölaarista rattaiden jalkotilaan. Kotona oltiin maalailtu seiniä ja siivoilu jatkuu. U syntymäpäiville ja hodarit pikaruokana ennen iltaa ja vieraiden tuloa. Lauantai on hyvä.
4 kommenttia:
Ihanan pirteät, keltaiset kengät :)
Ne on pirtät ja oli pakko ottaa korista mukaan. Esikoiselle kaupasta keltaiset farkut ja elämään tulee kevättä!
Ja että on ihana tuo Un asu -puhumattakaan kengistäsi !! Mullekin tulee aina keväällä keltaisen kaipuu, ja tänä vuonna näköjään perusvihreän,
Niin kevät, niin kevät!
Petra: mekkosetti on niin kaunis, edelleen. Kiitos vaan tyylintekijälle! Mullakin on tullut kaipuu väreihin kevään kunniaksi maustamaan mustaa ja valkoista.
Lähetä kommentti