Kirjoittanut: Kahlil Gibran
Sinun lapsesi eivät ole
sinun lapsiasi,
he ovat itsensä
kaipaavan elämän
tyttäriä ja poikia.
He tulevat sinun kauttasi
ja vaikka he ovat
sinun luonasi,
he eivät kuulu sinulle.
Voit antaa heille rakkautesi,
mutta et ajatuksiasi,
sillä heillä on heidän
omat ajatuksensa.
Voit pitää luonasi heidän
ruumiinsa, mutta et
heidän sielujaan, sillä
heidän sielunsa
asuvat huomisessa,
jonne sinulla ei ole pääsyä,
ei edes uniesi kautta.
Voit pyrkiä olemaan
heidän kaltaisensa,
mutta älä yritä heistä tehdä
itsesi kaltaista,
sillä elämä ei kulje
taaksepäin eikä
takerru eiliseen.
Sinä olet jousi,
josta sinun lapsesi
lähtevät kuin elävät nuolet.
Kun taivut jousimiehen
käden voimasta,
taivu riemulla.
Oli laitettava tämä, kun olen sattumalta törmännyt tähän monta kertaa parin päivän sisällä. Aikanaan kun sain esikoisemme, serkkuni kirjoittamassa kortissa luki tämä runo, ja vasta silloni ymmärsin, tuoreena äitinä, mitä tämä tarkoittaa. Surin viikon ikäisen pojan vierellä sitä, että tulee päivä että kasvat ja jätät minut. Nyt olet tässä ja minun. Sekin on kasvamista elämässä. Saada ja luopua.
3 päivää sitten
8 kommenttia:
Olen aivan pakahtua täällä! Ekaa kertaa vierailen ja tulen ehdottomasti toistekin. Monien kuvien ja tekstien kohdalla jää sanattomaksi.
Aina tasaisin väliajoin kaivan Gibranin kirjasen ja luen juuri tuon runon. Ja mietin...
Meillä taitaa olla hyllyssä Gibranin kirja. Täytynee ottaa Gavaldan rinnalle imetyslukemiseksi.
Minulla ei ole hyllyssä yhtään hänen kirjaansa. Ostoslistalla kyllä. On hienoa, jos joku osaa muotoilla omat ajatukset niin kauniiksi ajatelmiksi. En siis ole yksin ajatusteni kanssa, vaan nämä mietteet ympäröivät meitä kaikkialla ja ovat osa ihmisyyttä.
Hr: kävin myös luonasi vierailulla, sushikuvaan melkein kommentoinkin, mutta kiirellisemmät asiat kotona vaativat huomioni :-). Lupaan palata! Kiitos kommentistasi.
Tuo on hieno runo ja totta... Tätä blogia on kyllä ihanaa lukea, hienoja kuvia ja mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää tekstiä. :)
Ihana teksti, todella osuvasti kirjoitettu.
Pääfokus on kuvissa, ajatuksia ja tekstiä olisi vaikka kuinka paljon, mutta sen laittaminen vaatii enemmän harkitsemista ja aikaa. Eli yötunneille menisi tämä homma :-). Siksi tyydyn tässä elämäntilanteessa tähän, ja välillä saan lisättyä jonkun ajatuskatkelman ennen kuin arki ja sen työt huutaa toimimaan.
Lähetä kommentti