Linkki
Malla Rautaparran kolumni Tulva-lehdessä on asiaa.
`KÄSITYSTÄ NORMAALISTA synnytyksestä tulisi laajentaa niin, että ymmärrettäisiin myös synnytyshormonien merkitys synnytyksen etenemiselle ja kivun lievitykseen. Synnyttäjä kääntyy sisäänpäin, transsinomaiseen tilaan. Transsi ei ole mystiikkaa, vaan konkreettinen muutos: aivojen kuorikerroksen toiminta vähenee ja aivojen syvemmät osat aktivoituvat ja erittävät tärkeitä synnytystä edistäviä ja kipua lievittäviä hormoneja, oksitosiinia ja endorfiineja.
Jotta näin tapahtuisi, synnyttäjä tarvitsee paljon muutakin kuin lääkkeettömyyttä. Hän tarvitsee kunnioitusta, hiljaisuutta ja rauhaa. Hän tarvitsee humanistista hoitoideologiaa, jossa uskotaan naisen kykyyn synnyttää lapsi omin voimin, ilolla ja omassa rytmissään.`
7 kommenttia:
Tuo oli hyvä kirjoitus. Kiitos kun postasit siitä :)
En olekaan aiemmin tainnut kommenttia jättää, jokin aika sitten blogisi löysin. Hienoja kuvia ja hyviä tekstejä.
On hienoa kuunnella niin ihmeelliseltä kuulostavia synnytyksiä, joissa madellaan kivun tahtiin, pärjätään ilman kivunlievitystä jne jne.
Ne kuulostaa siltä, että onpas niitä erilaisia synnytyksiä, synnyttäjiä, minä en ole kokenut yhdessäkään synnytyksessä kun se on alkuun lähtenyt hetkeä että voisin pärjätä ilman kivunlievitystä.
Turha kai näitä liikaa miettiä,, että puuttuuko minusta/minulta jotain, kun en voi sitten millään kuvitella antautuvani luonnonmukaiseen synnytykseen.
Jokainen synnytys ollut todella kamalankivulias. kerran ei puudutteet auttanut, kerran auttoivat täydellisesti, ja kolmelta auttaneet jonkinverran.
Mutta tie mikä johtaa siihen lopputulokseen, ei ole ollut niin oleellinen,kun se ei koskaan ole kestänyt kovin pitkiä aikoja, niin lyhyitä aikojahan ne on kaikenkaikkiaan, mutta se lopputulos, että on elävänä säilynyt, on saanut täydellisen lahjan, se ja ne jättää jälkeensä ne tunteet että tähän on ikävä ja tähän kaipaan...
Kiitos HW ja anonyymi kommenteista. Haluan olla luomassa avointa ja hyvää synnytyskulttuuria, kaikenlaisille synnyttäjille. Se on meidän naisten oikeus. Ei se, että meidän tarvitsisi vertailla itseämme naisina, synnyttäjinä, vaan se että meillä on vapaus valita.
Hyvä kirjoitus. Minulla oli onni synnyttää luonnollisesti ja kokemus oli mieletön. Kätilöt olivat ihania ja ottivat minun toiveeni huomioon. Paras neuvo minkä sain oli että ei pidä taistella kipua vastaan. Minulla ei ole ikinä ollut niin hyvä olo kun heti synnytyksen jälkeen.
P.S. Ihana blogi, koskettavia kuvia ja kauniita sanoja.
Ihan uusi lehtituttavuus minulle tuo Tulva. Kiitos, kun vinkkasit.
Malla Rautaparta kirjoittaa kyllä niin asiaa kolumnissaan. Ja muutenkin avoin synnytyskulttuuri olisi ideaalitila, toivottavasti sellainen saavutettaisiin.
Avoimempaa kulttuuria kohti mennään.
Toivottavasti. Hitaasti. Omat kokemukseni ovat nostaneet esille asoita, joiden soisin olevan kaikille mahdollisia. Näköpiirissä myös lasteni tulevat synnytykset. Lisää keskustelua!
Allekirjoitan Rautaparran ajatukset, kuin myös Helenan. Itselläni on kokemusta useammasta synnytyksestä, puudutuksistakin. Nyt on takana "luomusynnytys", johon olin yrittänyt valmistautua asennetasolla, sillä minulla oli synnytyspelkoa, johtuen aiemmista synnytyksistä, jotka eivät menneet aivan helpoimmalla tavalla - toiveenani oli mahdollisimman luomu, ilman puudutuksia jos vain mahdollista. Kaikki meni onnellisten tähtien alla, synnytys sujui normaalisti - jälkeen päin oli niin onnellinen fiilis, kun selvisin kovasta kivusta, ihan vain omien hormonien avulla, miehen ja kätilön tuella. Kiitos tästä omasta ajatusmaailman muuttumisesta kuuluu myös Helenaiselle :), kiitos tsempistä :)! Tiedät, kuka olen, mutta anonyyminä tässä kirjoitan :).
Lähetä kommentti