sunnuntai 9. toukokuuta 2010



20 kommenttia:

Minnas kirjoitti...

Wau!

satmaari kirjoitti...

Menin täysin sanattomaksi. Keskimmäinen kuva; puu niin yksin ja paljaana, te kaksin.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihanat kuvat! Ja tää koko blogi on aivan uskomaton! Niin aitoja kuvia ja ajatuksia; kiitos niistä! :)
-itsekin neljän lapsen äiti

Anna kirjoitti...

oi! sanon tähän väliin, ihania kuvia!!!

K kirjoitti...

Huikea kuvakokoelma!

misshill kirjoitti...

Harvinaisen hieno kuvasarja.

Saara, Björn ja Joas kirjoitti...

Mahtavia kuvia!

Kimpassa kirjoitti...

Hieno, todella!

Helena kirjoitti...

Kiitos ihmiset! Puu on mun vuodenaikapuu. Olen alkanut kuvata sitä talvella ja käyn säännöllisesti kuvaamassa sitä, jotta näkisin vuodenajan vaihtelun. Olimme tulossa isoäidiltäni ja päähänpistosta pysähdyimme puun viereen tielle, annoin ison kamerani esikoisellemme ja juoksimme mieheni kanssa mäennyppylälle. Lapset nauroivat meille autosta. Kahdeksanvuotiaamme otti äidistään ja isästään hienon kuvasarjan!

Merja kirjoitti...

Hieno sarja tosiaan! Ihailuni kahdeksanvuotiaalle.

Anonyymi kirjoitti...

VAU! Mahtavat kuvat, hyvä Benjamin!
T.Eva

Sari kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Sari kirjoitti...

Tuosta keskimmäisestä saisi vaikka hienon, ison taulun. Ihan mahtavia! Kamera on ollut oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Nalle kirjoitti...

Ihanat kuvat!

Helena kirjoitti...

Välitän kehut pojalle kun tulee koulusta. Kehu kasvattaa, sanoo neuvolassa jaettu artikkeli
:-). Ylin kuva on äidin ottama ja B seisoi kuvaa ottaessaan pari metriä lähempänä ja puoli metriä alempana, luonnollisesti 130cm pitkänä miehenalkuna.

RuusuLiisa kirjoitti...

Ihana sarja! Tosin mun suosikkini on yllättäen tuo viimeinen:) vaikka toinen menee edellä ja toinen seuraa, on teissä samaa pysyvyttä kuin mäelle jääneessä puussa. Hyvä esikoinen!

Anonyymi kirjoitti...

Mahtava kuvasarja! Poika on onnistunut loistavasti joten kehut hänelle! :)

t. Viiden äiti

Anonyymi kirjoitti...

puhuttelevat kuvat!

Elina

Anonyymi kirjoitti...

Itkin kun näin kuvasi. Kiitos. Tuli valtava onnentunne rakkaudesta joka ympäröi. Ja miten hauska tarina...että lapset kikattavat autossa kun äiti ja isä haluaa pari kuvaa. Tärkeitä, tärkeitä hetkiä!

Helena kirjoitti...

Meidän perheen äidin ja isän voimauttava valokuva. Pienistä hetkistä koostuu elämä!