tiistai 4. toukokuuta 2010



Kolme kuukautta ikää. Valitsin seuraavan runon viime keväänä luettavaksi kevätjuhlassa.

`Jos näet joka kiven, ruohonkorren hennon,
jos huomaat västäräkin lapsen ensilennon,
jos tutkit taivasta ja merenrantaa,
ja hiekanjyviä ja tummaa santaa,

jos katsot kiven kauneutta suurta
ja ikitammen runkoa ja juurta,
jos kevättä kun puu käy lehtiin
ja ihmettelet, miten kaikki tehtiin,

katso lasta, silmiä ja pientä kättä.
Katso. Et saata olla kiittämättä.`

En silloin vielä tiennyt odottavani sinua. Kolme viikkoa myöhemmin aavistin.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Herkkää...
Elina

Anonyymi kirjoitti...

Tämä herkistää minut aina, nytkin lukiessani tätä. Yksi lempirunoistani. Kiitos!

t.Viiden äiti

Mar3ngi kirjoitti...

Herkkää.. suloinen neiti <3

Anonyymi kirjoitti...

Hei!!

on siinä niin suloinen neiti. oikeastaan en tiennyt että näin pieni voi olla mustissa noin suloinen.
Minä en ole kyseistä runoa edes kuullut, mutta on ihana. kenenkähän lie?
Olen jonkin verran kommentoinut blogiisi, näkyy kirjoittelevan myös toinen viiden äiti, ollaan varmaan "sekaisin" sinulle, joten voisin tästä lähin kirjoittaa nimellä/tai googletilini kautta.
Kauan olen haaveillut blogin perustamisest, mutten ole silti saanut aikaseksi..
Terv Päivi

Heljä kirjoitti...

Kauniin herkkä runo.

Anonyymi kirjoitti...

Moi!
Upeita kuvia ja kauniita hetkiä elämästä! Uppouduin blogiisi tunneiksi, selasin aina vaan, loppuun (tai pikemminkin alkuun) saakka... Ihanaa, että kaltaisiasi bloggaajia on olemassa. Näin aitoa ja rehellistä elämää jaksaa kyllä seurailla. Tuntitolkulla, näköjään. :)
-Hanna-

Helena kirjoitti...

Kiitos kommentoijat,
Tänään olen kuullut viisauksia siitä, että elämässä tulee nauttia pienistä iloista. Nämä ilot täällä blogissa ovat pieniä, muuttuvat suuriksi kun ne tänne saa näkyväksi.
Viiden äiti ja Päivi: en mielestäni ole teitä sekoittanut :-). Runo on tuntemattomampi suurelle yleisölle, täälläkin aikaisemmin mainitsemastani kirjasta Ihmettä ja Iloa, hieno runokirja. Paras ostos kirjainfon alelaarista ikinä!
Hanna: On aika hyvä saavutus kahlata kaikki läpi, itsekin voisin sen joku päivä tehdä. Haluan aitoa elämää, pieniä hienoja hetkiä ja tunnelmia taltioida. Tämä keino on sopinut minulle siihen. Kiitos!