keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

















Julie Blackmonin kuvat jotenkin ihastuttavat minua aina vaan. Kuvissa on ikuinen kaaos, ja silti jotain hauskuutta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hauskoja kyllä! :)
Lapset niin tohkeissaan.

Helena kirjoitti...

Tekisi mieleni tilata hänen valokuvakirjansakin. Ihastuttavia kuvia!

Merja kirjoitti...

Kaaos, mutta järjestetty sellainen. Olen vahän kaksijakoinen noiden kuvien suhteen: ne ovat hienoja, ja hyvin mietittyjä, mutta se että ne on järjestetty, eivätkä ole spontaaneja, vie minusta jotain pois kuvien arvosta.

Helena kirjoitti...

Siitä tehdystä kaaoksesta tuleekin se jännite, joka näissä kuvissa vetoaa varmaan minuun. Toden ja tehdyn ristiriitaisuus. Arvostan itsekin arkikuvia enemmän, elämän tallentamista rehellisenä omalla silmällään.