torstai 2. kesäkuuta 2011

Pienten jälkien
jono rantahietikolla,
kantapäiden hymykuopat,
vieressä toiset
isot
ja turvalliset.

Koko kesän kulkevat
lähekkäin
kiireettä
kuin ranta olisi loputon,
aurinko unohtunut järveen
ja pieni kivi
varpaiden välissä
kuin simpukassa        

Inkeri Karvonen

4 kommenttia:

Maria kirjoitti...

Oi miten pidän.Kaunista .ja kuvat kulkevat jo sydämessäni.

Jonna kirjoitti...

Nämä sanat kirjoitin ylös.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi laitat nämä vain nimikirjaimella, etkä koko nimellä? En minä ainakaan tiedä kuka on I.K. ja olisi kiva tietää. Eli nimiä kiitos jos jotain lainataan.. :)

Helena kirjoitti...

Maria: kuvat alkoivat kulkea minunkin sydämessäni vahvoina kun luin runon.

Jonna: :-)