maanantai 23. huhtikuuta 2012

Syvimmillään syntymän kohtaamisessa on jotain yksinäistä,
sellaista jonka jakamiseen ei ole keinoja.
Sydänääni 1/2012, Marikka Kiirikoff, Poikanen

5 kommenttia:

Minnas kirjoitti...

Tallainen taidenayttely on meneilla https://www.facebook.com/events/416653901695064/ jos kiinnostaa. Mua kiinnostais, mutta olen liian kaukana.

Helena kirjoitti...

Kiitos linkistä! Laitoin jo kalenteriini ylös jos suinkin ehtisin käydä. Viime sunnuntaina päättyi eräs näyttely jossa olin ajatellut ehtiä vierailla. Arki ottaa omansa...

Onneli kirjoitti...

En olekaan itse ehtinyt kuin vain nopeasti silmäillä uusimman Sydänäänen, taidan ottaa matkalukemisiksi kun viikonloppuna on edessä useamman tunnin junamatka.

Hei, kerrohan miehellesi terveiset ja pahoittelut että sänkyjen käyttökokemukset on mulla edelleen raapustamatta. Se on mielessä joka päivä, ja ensi viikolla kun mies viettää viimeistä isyyslomaviikkoaan aion laittaa s-postia!

Helena kirjoitti...

Minäkään en ehtinyt vielä kuin hotkia muutaman jutun. Kiinnostavia artikkeleitä jäi vielä luettavaksi, mm.oksitosiinista. Hyvää junamatkatekemistä.
Kerron terveisesi eteenpäin!

Tuittu kirjoitti...

Tuo lehti oli todella hyvää luettavaa (imettäessä)! Ja ko. artikkelissa oli monta puhuttelevaa lausetta!