Parasta oli oikeastaan se, etten oppinut lapsistani mitään
uutta. Kävelimme yhdeksänvuotiaan kanssa käsi kädessä
kaupungista takaisin. Valokuvataiteen museo on kaunis. Ja
näyttely vaikuttava, etenkin kun olin alle katsonut Suvin
vinkistä dokkarin hänestä Youtubesta.
"There is art front of my nose", hän sanoo. En voi olla
uskomatta häntä.
8 kommenttia:
Näissä kuvissa on jälleen ihana, taideteosmaisen pysähtynyt tunnelma. Miten osaatkaan taltioida arvokkaat ja herkät pienet hetket niin kauniisti. Ihailen kovasti!
Mahtavia kuvia reissultanne!!
Yhdyn Jemi K:n sanoihin. Tarinoita täynnä nämä kuvasi :)
kaunis kuva sinusta ja tyttärestäsi laivan kannella. ja muutkin. yhdyn edellisiin kommentoijiin
Jemi K: Kiitos. Kuvani ovat yleensä vastaantulleita tositilanteita, eivat edes kovin pysähtyneitä, vaikka haluan niihin aina jonkun tunnelman ja tilanteen saadakin pysäytetyksi :-). Kiitos sanoistasi! Miehellenikin terveiset, hän otti näistä muutamat, kuten arvata saattaa.
rva Reipas, Katja: kiitos!
Iina: huomasitko halaukseen juoksevan poikanikin etualalla :-)? Kiitos kommentistasi, oli ihana reissu ja meille vähän eri kokoonpanolla kuin aikaisemmin. Kaksi vanhinta lasta ja vauva mukanamme.
Tavattoman kauniita kuvia!
heh, ihmettelinkin mitä sinä tapahtuu :)
Näyttely oli hieno ja monipuolinen samoin kuin koko museo kokonaisuudessaan! Kävimme siellä hieman ennen juhannusta. Otin silloin melkein samanlaisen kuvan oranssin seinän läpi :)
Tuo peilikattokuva on hauska. Yritin ottaa Fotografiska museetin hissin peilikatosta kuvaa, kun Tiitiäinen oli kantorepussani ja katsoi kanssani peilikattoon, mutta en saanut kuvaan tarpeeksi valoa ja se valitettavasti epäonnistui. Olisi ollut kiva kuva-aihe!
Lähetä kommentti